keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Jotain uutta jotain vanhaa ja jotain sinistä ja jotain lainattua

En ole mennyt (uudestaan) naimisiin. En vain keksinyt mitään otsikkoa joka kuvaisi sitä sekavaa kavalkaadia kuvia joita aion tähän läväyttää!

Vanhat ensin! Olin tänään kirppiksellä ja siellä katseeni osui laarin pohjalta törröttävään ruskeaan häntään. Ei edes kiinnostanut hännän omistaja vaan kauhoin muita leluja katsellen osuisiko silmiin jotain halpaa ja kivaa. Siinä penkoessani esiin nousi mitä rumin kettupehmo. Se oli ilmiselvästi itsetehty ja kauan sitten. Sen karvakangas oli nuhruinen ja kulunut, sen pehmusteet klönttiintyneet ja sen nappinenä roikkui surkeasti. pyörittelin sitä käsissäni ja huomasin, että sen täytyy olla tehdyn samalla (tai lähes samalla) kaavalla kuin pehmokettu jonka äiti teki minulle noin 30 vuotta sitten. Rumilus maksoi vain euron ja tuskin oli edes sen arvoinen. Ostin sen silti ja minulle tuli siitä jotenkin pehmeä ja onnellinen olo. Kun kanoin Rumiluksen kainalossani kirppikseltä sen karva tuntui käteeni pehmeältä ja vannon että koko pehmoeläin hohkasi lämpöisenä. 

Rumilus (tummempi) äitini tekemän Ketun kanssa. 

Jotain uutta! Ei ole vielä edes maali kuivunut kun jo räpsäisin kuvan. Ystäväni kirjoitti pienen sadun ja kysyi josko tekisin kuvat siihen ja tällainen siitä tuli. Satu on osoitteessa http://sininenkeskitie.blogspot.fi/


Jotain lainattua? Mitähän olisin lainannut tähän? Hmm. No joo! Se miltä kalat näyttävät ylhäältä päin jäi mieleen erään japanilaistaiteilijan hartsitöistä. 

Minä rakastan kellumista. Sen rauhallisempaa ja painottomampaa tnnetta ei helposti löydy muualta kuin järven tai lammen sylistä.


Jotain sinistä!

olen viime aikoina maalaillut myös tällaisille valkoisille laatoille. Maaleina akryylit ja päällä akryylilakka.




Ja extrakuva:

Olen treenaillut ahkerasti maisemaelementtien piirtämistä. Tässä jotain mitä olen skannaillut luonnnosvihkon sivuilta.