Hups. En edes muistanut, että minulla on tällainenkin blogiviritelmä. Kävin etsiskelemässä Sanapallo-tietopankista asiaa lauseenjäsenyksekstä, ja törmäsin muihinkin blogiviritelmiini (miksi minä aloitan aina uusia??). Mutta 2016. Huhhuh. Mitäs kaikkkea sen jälkeen on tapahtunut?
2016: Toinen opiskeluvuosi, uuden äärellä ja vanhasta työpaikasta irrottautuminen. Poika aloitti ekaluokan.
2017: Kolmas opiskeluvuosi. En muista tästä vuodesta mitään. Mitä silloin tapahtui? Jotain? Yritin selailla kuviani, että mitä olen tehnyt, ja en löytänyt mitään järkevää.
Olen ollut tosi hyvässä paikassa 2017 XD
2018: No joo, tämä oli vuosi, jolloin tapahtui paljon! Käytiin Espanjassa, meille tuli maine coon -rotuinen Hippa-kissa, ja meidän talo meni remonttiin vesivahingon takia.
Vesivahinko oli ihan peffasta! Meidän keittiö ja kodinhoitohuone jouduttiin piikkaamaan auki, kuivaamaan ja periaatteessa rakentamaan uudelleen. Tehtiin samaan syssyyn sisävesiputkien rempppa, kun sen tekeminen oli joka tapauksessa tulossa. Tiskasin eteisessä ja kokkasin olohuoneessa. Joka päivä talossa ramppasi remppatyyppejä, ja vessa oli ainut vesipiste. Onneksi vakuutus korvasi 80% koko höskästä. Oltaisiin oltu ihan pulassa ilman sitä.
2019: Vuosi jolloin minun piti saada gradu valmiiksi, mutta en saanut. Väänsin viimeisiä kursseja. Hippa-kissa sai pentuja <3 Kaksi pentua jäi meille. Ihanat Xena ja Myrsky. Pentujen hoitaminen ja pennunkatsojien kestitseminen oli tosi rankkaa, mutta tosi antoisaa myös.
2020: Oli kauhea vuosi. Tietenkin täynnä myös hyviä asioita, mutta paljon osui taas rankkaa samalle vuodelle. Korona valloitti koko maailman. Gradun ja kurssien kanssa oli mammutin kokoisia ongelmia. Lyra- rakas mummukissa kuoli. Xena rakas teinikissa kuoli. Miehen ukki, joka oli minullekin läheisempi kuin omat isovanhempani, kuoli. Oli niin paljon kuormittavia juttuja, että en välillä oikein tiennyt, miten edes jaksan niiden kanssa. Mutta sitten minä jotenkin pinnistelin, ja valmistuin maisteriksi. Eikä kukaan perheestä sairastunut koronaan tai menettänyt työtä koronan takia.
2021: Tässä ollaan, vuoden alussa. Työttömänä vaan ei toimettomana! Minulla on ollut ensimmäistä kertaa VUOSIIN sellainen hetki elämässä, että ehdin hengähtää, katsella lintuja, lukea kirjoja. Mikään ei ole elämässä suuremmin vialla ja odotan innolla tulevaisuutta :) Pitäisi varmaan koputtaa puuta niin että puru lentää, ettei seuraava katastrofikuorma kaadu päälle heti huomenna!
Että.... nähdän sitten viiden vuoden päästä taas! :D
