keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Ihan ite tein pöksyt!


katsoin mallia vanhoista trikoistani ja sovelsin ja tadaa! itte tekemät housut! kangas on jotain paksuhkoa sileäpintaista mutta joustavaa, eli mukavat päällä ja ihan ajattelin työmaallekin uskaltaa nämä päällä :) paidankin tein mutta siitä tuli niin hirveä että meni oppirahoiksi :D


Ompeluskonehulluus

Noin 16 vuoden tauon jälkeen yhtäkkiä hoksasin, että minähän saattaisin haluta ommella jotain! Marssin Prismaan samoin tein aikeena ostaa tuttavan suosittelema halpa ompelukone. Kävi tuuri ja Prisman "osta pois" päivien vuoksi samalla 99e hinnalla sai paljon kalliimman Singerin, joten olin hyvin iloinen.

Eikö olekin söpö kaiken lisäksi? Lankojen pujottelussa meinasi mennä totaalisesti hermot, vaikka minulla oli kuvallinen ohjekin naaman edessä. Keittiössä kaikui huudot ja karjaisut kuten:

- Minne tämä muka pitää tunkea!?
- EI TÄÄLLÄ OLE TUOLLAISTA OSAA!!!
- No aijaa tässä! EI TÄMÄ OLE YHTÄÄN SAMAN NÄKÖINEN KUIN KUVASSA!!
- AAARGH!
- MIKSEI SE MENE SINNE!!
- Hyvä luoja, PYSY SIELLÄ!!!

Mutta loppujen lopuksi langat olivat siellä mihin ne komensin ja ompelus saaattoi alkaa.

Eka kokeilu, Emma-nukelle hame vanhasta lakanasta, lähinnä vain yritin olla ajamatta omille sormilleni:


Toinen kokeilu oli muokata vanhasta nahkatakista Pojulle loimi. Tästä tuli ihan hieno!


Kolmas kokeilu oli jatkaa lapsen pieneksi jäävän paidan hihoja, tuli hieno!

Neljäs kokeilu on vielä kesken! Kävin kangaskaupassa ja sain hulluuskohtauksen ja ostin miljoona kangasta! Nyt koitan tehdä jotain paidan tapaista.

Ompelu onkin ihan hauskaa, siitä huolimatta että eilen asetin langat väärin ja kone meni jumiin ja suttasi lankaa noin viisitoista kertaa ennenkuin hoksasin mokani. Olin saada hermoromahduksen joka kerta kun ompelukone päästi funtsivan "ummmmmmmmrrrr" äänen joka enteili lankamyttyä ja purkamista.

tiistai 11. helmikuuta 2014

Unien sieppaamista

Tässä muutamia sieppareita mitä olen tehnyt sitten viime kuvailun. 




perjantai 7. helmikuuta 2014

Alempi hymy


Tänään sain ottaa haavateipit pois haavan päältä vähän tuppasi päässä ilma ohenemaan ja piti hetki istua ja puhallella. Vaikka siistihän se on kuin mikäkin. Ei edes lähtenyt pää irti teippiä repiessä vaikka niin pelkäsin. Poikaneljävee totesi että sehän ihan hymyilee. No niinpäs tekeekin! 

Ääni edelleen rikki.
Kalkinpuutosoireet helpottaneet tuntuvasti. 
Haavaa kutisee mutten uskalla ajatellakaan sen rapsuttamista.

Kysymyshaasteita kirjoista

Oi rakastan tällaisia kysymyshaasteita! Kiitos Bleue! Haaste löytyi blogista http://kirjapolkuni.blogspot.fi

1. Minkä lastenkirjan luit viimeksi lapsillesi ääneen?
- Taisi olla sellainen palapeli-satukirja kuin kookospähkinäjahti. Se on sellainen että toisella sivulla etenee tarina ja toisella on kuvitus joka on palapeli. Hauskaa niin kauan kuin palat on tallella.. :D

2. Mitä kirjaa/kirjoja sinulla on tällä hetkellä kesken?
- Leonie Swann - Murha laitumella
Ihan äskettäin vasta aloitin joten ei vielä ihmeempää mielipidettä kirjasta. Erilainen. Murhatutkijana lammas :D

3. Kuka on tämän hetken pop-kirjailijasi? (kenestä intoilet tällä hetkellä kovasti)
- Minusta tuntuu että nyt on vähän sellainen suvantoaika elämässä, ettei mitään kovin uutta verta ole suosikkikirjailijoideni joukossa. Mutta sanotaan nyt vaikka että JK Rowling, jota olen fanittanut aivan täydellä veripumpulla siitä saakka kun luin Harry Potterit :) En ole lukenut mitään muuta Rowlingilta, mutta pitäisi varmaan korjata asia. En tiedä voiko puhua intoilusta sen kummemmin kun HP lukemisestakin on aikaa nyt kai jo vuosi-pari, mutta ei nyt äkkiajattelemalla tullut muutakaan mieleen.

4. Kuka kirjailija on sinun ikiklassikkosi?
- Sue Harrisonin intiaanikirjat kolahtivat kuin metrinen halko kun kirjat ekan kerran teininä luin ja edelleen vuosien jälkeen rakastan Äiti maa isä taivas, Sisar kuu, Veli Tuuli kirjoja :) Ovat varmasti vaikuttaneet minun omaan päänsisäiseen kerrontaani voimakkaimmin.

5. Millaisiin kirjoihin et yleensä tartu?
- Mieheni harrastaa sotadokkarikirjoja ja ne ei hirveästi kiinnosta.

6. Oletko koskaan kyllästynyt blogin kirjoitukseen?
- En varmaan kyllästynyt, mutta joskus olen niin laiska etten jaksa muuta kuin lykätä pari kuvaa ilman sen kummempaa näpyttelyä. Töissä kädet on tosi kovilla jatkuvasta kirjoittamisesta niin kotona ei usein ihan suoraan sanottuna pysty enää näpyttelemään. Särkee sormia.

7. Kuulutko lukupiiriin? Haluaisitko kuulua ja millaiseen?
- En kuulu, mutta hlauaisin kuulua :) Millaiseen... hmmm... Varmaan sellainen missä tulisi uusia ideoita, mutta kuitenkin tarpeeksi "minunlaisia" että ei tuntuisi liikaa vaivannäöltä :D

8. Kuka on lapsesi/lastesi lempikirjailija?
- Kysyin lapselta "mikä on sinun lempparikirja?" niin lapsi haki koirakirjan jonka on kirjoittanut Tapio Eerola :D Mutta kuitenkin valistuneempi veikkaukseni on, että Mauri Kunnas uppoaa lapsen tyyliin mukavasti.

9. Kenen runoilijan runoja suosittelisit minulle luettavaksi?
- En tiedä runomaailmasta juuri mitään. Hmmm. heitetään hatusta että Lassi Sinkkonen koska hän on kirjoittanut yhden lempirunoistani:

Aamuisin seison kylpyhuoneessani
ja katson peiliin.
Vetoavasti.
Ei mitään uutta.
Ei yhtenäkään päivänä.
Tänään tuskastuin
ja painoin pääni nöyrästi alas.
Ja silloin.
Löysin kymmenen varvasta.
Kymmenen hurmaavaa varvasta.
Solakkaa varvasta.
Erikoista varvasta.
Ja äkisti käsitin,
että kyllä kannattaa elää
kun on näin hurmaavat varpaat.

- Lassi Sinkkonen -

10. Kuka on paras lastenrunoilija? 
- On sen oltava Kirsi Kunnas :)

Ja samaa teemaa jatkuu..... Facebookin puolella kierteli tällainen aika hauska leikkimielinen kirjahyllyhaaste johon haastan vastaamaan KAIKKI blogini seuraajat :) 

Jättäkää puumerkki tuonne kommentipoksiin niin käyn katsomassa millaisia tuloksia tuli.

Kerrankin haaste johon minulta löytyy hyllytolkulla materiaalia! 

Kerro itsestäsi kirjahyllysi avulla. Haasteen idea on hyvin yksinkertainen. Seuraaviin kysymyksiin vastataan kirjojen nimillä, jotka löytyvät kirjahyllystäsi.

1. Oletko mies vai nainen? - Naarasleijona
2. Kuvaile itseäsi? - Mielenvaihto
3. Jos muuttaisit nimesi, se olisi - Freija
4. Mitä elämä sinulle merkitsee? - Merenneitojen laulu
5. Kuinka voit? - Englantilainen potilas
6. Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi? - Kylä järvien sylissä
7. Minne haluaisit matkustaa? - Erämaan kutsu 
8. Kuvaile parasta ystävääsi? - Sisareni puolesta
9. Mikä häiritsee mieltäsi juuri nyt? - Nälkäpeli
10. Mitä teit viime yönä? - Uinu uinu lemmikkini
11. Mikä on lempivärisi? - 100 tarinaa tulipunaisesta kukasta (  )
12. Millainen sää nyt on? - Clara ja varjot
13. Mieluisin kuljetusmuotosi? - Hevosten laakso
14. Mikä on mielestäsi paras vuorokaudenaika? - Matkalla huomiseen
15. Jos elämästäsi tehtäisiin tv-sarja, mikä sen nimi olisi? - Pickwick kerhon jälkeenjääneet paperit
16. Millainen on parisuhteesi? - Sumuisten vuorten gorillat
17. Ajatuksesi rakkauselämästäsi? - Kaikenkarvaiset ystäväni
18. Mitä pelkäät? - Psyko
19. Mitä odotat tulevalta? - Suuria odotuksia
20. Et pahastuisi... - Riistanvartijan perhe
21. Suunnitelmasi huomiselle? - Kukkulan kuningas
22. Päivän mietelauseesi? - Vain kotka kuulee
23. Minkä neuvon haluaisit antaa? - Koiran silmin
24. Mottosi? - Lapsi muiden joukossa
25. Miten haluaisit kuolla? - Vanhus ja meri

tiistai 4. helmikuuta 2014

Kärsivällisyyttä nautitaan ketsupin kanssa

Taustaa sen verran, että olen koko ikäni rakastanut laulamista ja se on minulle yksi tärkeimmistä tavoista rentoutua. En ole missään nimessä erityisen lahjakas ja melkeinpä täysin itse (maneerini ja virheeni) oppinut, mutta sen verran kuitenkin osaan että tykkään tehdä sitä.

Mitä katselin laulelupäiväkirjaani niin jo vuodesta 2011 on merkintöjä miten laulaminen on ollut todella vaikeaa kilpirauhasen takia (se painoi kurkkua pahasti) ja matkan varrella on ollut helpompia ja vaikeampia kausia. Nyt voisi sanoa että on vähän vaikea kausi... Äänihuulet ovat vielä osittain halvaantuneet, ehkä johtuen hengitysputkesta, ehkä osittain siitä että leikkauksen aikana äänihuulten hermoja jouduttiin "kiskomaan pois tieltä" (lääkärin sanat, en keksinyt itse :D ) joten ne saattavat olla vain vähän tyrmistyneet käsittelystä ja palaavat mestoille ennen pitkää. Pahin olisi tietenkin jos ne olisivat pysyvästi vahingoittuneet. Tämä on mahdollista, mutta ymmärtääkseni aika harvinaista.

Silti. Istun tässä ja koitan laulaa JOTAIN. Saan vain todella onttoa nasaalimaista alttoa aikaiseksi. Ei alarekisteriä, piippuhyllyn äänistä puhumattakaan. Ei kantavuutta tai kestoa sitten minkäänlaista. nauhoitan "laulamista" vain koska toivon jonain päivänä kuuntelevani sitä ajatellen ajatuksia "Voi minua, kuulostinpa hirveältä. Ajatella että pelkäsin tuon olevan pysyvää. Onneksi laulan nyt paremmin kuin koskaan."

Oi voi. Nyt sitä kärsivällisyyttä tähän lautasellinen, niin syön sen ketsupin kanssa.

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Käsin lisätty innostunut loppusointu

Kuten tuossa aikaisemmin kirjoittelin, niin kilpirauhasen totaalipoistosta tässä toivutaan ja se menee muuten ihan hyvin, poislukien kaksi asiaa:

1) Äänihuulet eivät vieläkään toimi. Tai itse asiassa minun äänihuuleni toimivat ihan ookoo tasan yhdellä nuotilla ja muilla äänenvoimakkuuksilla ja -sävyillä ja -korkeuksilla ei sitten lainkaan. Oletteko koskaan kiinnittäneet huomiota miten paljon ihminen viestii äänensävyillä? Olette takuulla lukeneet siitä, ehkä pohtineetkin asiaa, mutta oletteko kiinnittäneet oikein asiaksenne huomiota, miten usein sanomaanne asiaan vaikuttaa se miten se sanotaan? Puhumattakaan siitä miten usein viesti menee väärin, jos äänensävy on väärä? Nimittäin nyt sen viimeistään huomaa kun kaikki tulee ulos samalla "olen tosissani" äänensävyllä. Ei nousevia loppusointuja, ei laskevia. Ei hellittelyäännähdyksiä, ei huutamista :D kaikki samalla äänellä. Ihan kaikki. Joudun selittämään sanomisiani vähän väliä! Esimerkiksi eilen illalla mies kysyi haluanko katsoa elokuvaa yhdessä. Yritin sanoa hymyilevällä, ihan himppusen korkeahkolla hennolla kiitos kun olet niin kiva- äänellä "ihan sama". Ulos tuli taas se sama harmaa ei vois vähempää kiinnostaa -äänensävy "ihan sama" ja siihen perään lisäsin "ja tässä innostunut loppusointu". Mies nauroi ja sanoi toivovansa ettei ääneni ihan heti palaa, koska olen kuulemma hirvittävän humoristinen ääniskaalavammaisena :D kaikkein hauskinta on kun yritän laulaa. Itken itseni uneen.. Aika näyttää miten pian ääneni palautuu.

2) Kalkinpuutosoireet vaivaavat kovina. Pistelyä, tunnottomuutta, nivelten jäykistymistä, hengitysongelmia, kurjaa oloa. Kaikki tämä vain siksi että kilpirauhasen liikatoiminta "syö kalkkia" kropasta ja leikkaus todennäköisesti suututti lisäkilpirauhaset. Syön kalkkilisää tällä hetkellä 4g/vrk + D-vitamiinia, eikä sekään meinaa riittää. Olenkin itse asiassa JUURI NYT lähdössä keskussairaalalle verikokeisiin asian tiimoilta, katsotaan riittääkö suun kautta syöty kalkki vai tarvitaanko suoneen laittamista. Toivottavasti riittäisi suun kautta, mies on koko viikon töissä niin ipanan kanssa sairaalapuljailu olisi vähintäänkin hankalaa.

Mutta voitteko kuvitella, minut leikannut lääkäri soitti minulle aamulla ja kysyi miten voin? :) Ei pistänyt hoitajia soittamaan, ei lähettänyt vain kirjettä ja kutsua verikokeeseen tai mitään, vaan SOITTI ITSE. Arvostan.